marraskuu 15, 2016 admin

Keijo Kääriäinen

Keijo Kääriäinen (vasemmalla) Leivo OH-KZG koneensa kanssa.

Vuonna 1923 syntynyt Keijo Kääriäinen oli jo nuorena kiinnostunut valokuvauksesta ja lentämisestä. 16-vuotiaana vapaaehtoisesti Talvisotaan ja sen jälkeen Jatkosotaan värväytynyt Kääriäinen otti valokuvia ja kirjoitti päiväkirjaa rintamalla määräysten vastaisesti. Filmit hän kätki ensiapupakkaukseensa, jotta niitä ei takavarikoitaisi. Kääriäinen haavoittui neljästi, mutta koettelemuksista selvittyään hän hankki lentolupakirjan ja lensi Vuokralento Oy:lle. Kalustona hänellä oli legendaarinen Leivo, Englannista haettu Auster ja jopa Sveitsistä noudettu Norseman, joka on nykyisellään Suomen Ilmailumuseolla. 1952 Keijo Kääriäinen lunasti vaimonsa kotitilan ja asettui Lammin Lieson Yli-Äijälään maatilan isännäksi, mutta veri veti yhä ilmailun pariin.

1956 aloitettu ilmakuvaustoiminta kesti yli 40 vuotta. Tänä aikana Kääriäinen ehti ottaa yli 800 000 ilmavalokuvaa. Hän keskittyi Etelä-, Itä-, ja Keski-Suomen kuvaamiseen, mutta lensi ajoittain aina Oulujärven pohjoispuolelle asti. Pitäjiä kuvattiin noin 10 vuoden välein, jotta maaseutujen muutos saataisiin dokumentoitua. Kääriäinen lensi itse ja luotti kuvaamisen avustajille. Kohteet kuvattiin yleensä hieman tavallista kauempaa. Kääriäisen mielestä ilmakuvauksen ehdoton etu on se, että samassa kuvassa voidaan esittää kohde lähiympäristöineen sellaisena kuin se on kuvaushetkellä huolimatta siitä, kuka kuvassa näkyvät maat omisti.

Keijo Kääriäinen vietti aktiivista elämää. Ilmailun ja valokuvauksen lisäksi hän oli numismaatikko, filatelisti, taiteen keräilijä, kalastaja, metsästäjä sekä aktiivisesti mukana reserviläis- ja lions-toiminnassa. Hän matkusti vuosittain Saksaan tai muualle Eurooppaan ja jopa ajoittain maailman ympäri. Kääriäinen oli täsmällinen ja tarkka kuin kello, iltateetkin juotiin aina samaan aikaan. Hänellä oli aina kamera mukanaan ja hän ikuistikin luontoa, ihmisiä, tapahtumia ja jopa itseään vuosittain. Keijo katsoi maailmaa kameran linssin läpi.

Kääriäisen ikonisiksi muodostuneet maaseutukuvat ovat monille tuttuja. Niistä tehdyt mustavalko- tai peittovärjätyt taulut koristavat maatalojen saleja ja ovat apuna historiantutkimuksessa. Tarkoin dokumentoidut ja järjestellyt kuvasarjat takaavat sen, että kuvattujen tilojen otoksien löytäminen on helppoa.